fbpx
Skip to main content

Graafisen betonin kuvio, mittakaava ja katseluetäisyys

LENA WECKSTRÖM
06.11.2018

Kuvion mittakaava ja katseluetäisyys vaikuttavat siihen, miten graafinen betoni koetaan.

Kuvio, mittakaava ja katseluetäisyys

Kaukaa katsottuna ihmiset näyttävät hyvin samanlaisilta. Mitä lähemmäksi tulemme, sitä enemmän yksityiskohtia alkaa erottua – juuri ne tekevät meistä jokaisen ainutlaatuisen. Kun tulemme aivan lähelle, kyse ei ole enää pelkästään ulkonäöstä, vaan myös tunteesta. Syntyy yhteys.

Uskallan väittää, että sama pätee myös graafiseen betoniin. Kauempaa katsottuna julkisivussa erottuu kuvio tai kuva. Läheltä tarkasteltuna huomio kiinnittyy pinnan yksityiskohtiin, mittakaavaan ja tekstuuriin, jotka tekevät betonipinnasta kiinnostavan ja kutsuvan.

Kuulostaako liioittelulta?

En ollut koskaan nähnyt ihmisten koskettavan rakennuksen julkisivua – ennen kuin aloin työskennellä graafisen betonin parissa. Ensimmäinen kerta, kun näin ihmisten kuljettavan kättään valmiin betonipinnan yli, pysäytti minut. Graafinen betoni voi herättää tunteita ja luoda yhteyden ihmisen ja rakennetun ympäristön välille.

Tutkimukset osoittavat, että kokemus yhteydestä omaan ympäristöön edistää hyvinvointia. Uskon vahvasti, että myös materiaalit ja niiden yksityiskohdat voivat olla osa tätä kokemusta.

Myönnetään – ihmisen vertaaminen betonielementtiin saattaa olla hieman rohkea ajatus. Toisaalta tutkimme ympäristöämme kaikilla aisteillamme, emme pelkästään katseella.

Huomioi katseluetäisyys suunnittelussa

Graafista betonikuviota suunniteltaessa katseluetäisyys on yksi tärkeimmistä lähtökohdista. Osa pinnoista nähdään lähes aina kaukaa, kuten moottoritien meluesteet. Toisia tarkastellaan hyvin läheltä, esimerkiksi jalkakäytävien betonikiveyksiä. Useimmiten sama kohde nähdään kuitenkin useilta eri etäisyyksiltä, kuten rakennuksen julkisivu.

Katseluetäisyys voi muuttaa saman kuvion täysin erilaiseksi elämykseksi.

Ihmiset reagoivat katseluetäisyyden vaikutukseen

Pidän erityisesti kuvioista ja grafiikoista, joiden ilme muuttuu katseluetäisyyden mukaan.

Hyvä esimerkki on kuvio, joka kaukaa katsottuna näyttää pelkiltä raidoilta. Kun sitä tarkastelee lähempää, paljastuu, että raidat muodostuvat lukuisista pienemmistä kuvista.

Yksi omista suosikeistani on Ruotsissa sijaitseva kauppakeskus, jonka julkisivun kuviot muodostuvat käsi kädessä kulkevista ihmisistä. Hahmot erottuvat vasta, kun rakennusta lähestyy.

Ilmiö toimii myös päinvastoin. Läheltä katsottuna huomio kiinnittyy graafisen betonin tekstuuriin ja yksityiskohtiin. Vasta kauempaa tarkasteltuna pinnasta alkaa hahmottua kokonainen kuva – aivan kuten impressionistisessa maalauksessa.

Parasta on nähdä, miten ihmiset reagoivat. Sen sijaan, että he vain kävelisivät ohi, he pysähtyvät, tarkastelevat pintaa eri etäisyyksiltä, koskettavat sitä ja saattavat jopa aloittaa keskustelun muiden ohikulkijoiden kanssa.


Testaa oma suunnitelmasi

Jos suunnittelet oman graafisen betonikuviosi, pidä mielessä ainakin nämä kolme asiaa:

  1. Tietokoneen näyttö voi johtaa harhaan.
  2. Suurempi on yleensä parempi.
  3. Älä tee kuviosta liian täydellistä.

Paras tapa arvioida suunnitelmaa on tulostaa se mittakaavassa 1:1, kiinnittää se seinälle ja tarkastella sitä eri etäisyyksiltä. Näin saat realistisen käsityksen sekä kokonaisvaikutelmasta että yksityiskohdista.

Tietokoneen näytöllä kuvion mittakaavaa on vaikea hahmottaa oikein. Täysikokoinen tuloste antaa huomattavasti luotettavamman kuvan lopputuloksesta.

Viivojen vähimmäispaksuudeksi suositellaan 5 mm. Ohuet viivat näkyvät läheltä tarkasteltuna, mutta kauempaa katsottuna ne voivat tehdä kuviosta epäselvän.

Mitä leveämmät viivat tai suuremmat rasteripisteet ovat, sitä voimakkaampi kontrasti ja kolmiulotteisempi vaikutelma kuviolle syntyy.

Itse käytän yleensä noin 10 mm:n levyisiä viivoja tai rasteripisteitä. Läheltä ne voivat tuntua suurilta, mutta oikealta katseluetäisyydeltä lopputulos toimii hyvin.

Myös viivojen ja rasterin luonne vaikuttaa lopputulokseen. Liian täydellinen kuvio voi näyttää etäiseltä tai jopa tylsältä. Esimerkiksi alla olevissa viivakuvioissa molemmat näyttävät kaukaa lähes samanlaisilta, mutta läheltä tarkasteltuna käsin piirretty viiva on selvästi elävämpi ja kiinnostavampi.


Picture illustrating CGCollection on a building