LENA WECKSTRÖM
01.11.2018

Toimiva infrastruktuuri voi olla myös elämyksellinen.

Uutta ilmettä infrastruktuuriin

Kun puhumme infrastruktuurista, mieleen tulevat usein betonirakenteet, teräsrakenteet, tiet, rautatiet ja voimalaitokset. Ne muodostavat yhteiskunnan selkärangan ja mahdollistavat sujuvan arjen. Perinteisesti infrastruktuurissa toiminnallisuus on asetettu estetiikan edelle, mutta näin ei tarvitse olla.

Graafinen betoni tarjoaa mahdollisuuden yhdistää tekniset vaatimukset ja arkkitehtonisen ilmeen. Sen avulla sillat, meluesteet, asemat ja muut infrastruktuurikohteet voivat rikastuttaa rakennettua ympäristöä samalla, kun ne täyttävät varsinaisen tehtävänsä.

Arkkitehdit ja suunnittelijat hyödyntävät graafista betonia yhdistääkseen käytännöllisyyden, estetiikan sekä hyvinvointi- ja ympäristötavoitteet. Tuloksena syntyy infrastruktuuria, joka ei ainoastaan palvele käyttäjiään, vaan tekee myös arkisista kulkureiteistä kiinnostavampia ja viihtyisämpiä.

Pihlajalaakson melueste tuo ympäristöön kauneutta

Pihlajalaakson melueste sijaitsee moottoritien varrella Kuopiossa ja suojaa viereistä asuinaluetta liikenteen melulta. Suunnittelun tavoitteena oli luoda rakenne, joka on yksinkertainen, kestävä ja lähes huoltovapaa, mutta samalla myös visuaalisesti kiinnostava.

Ramboll Finland halusi, että melueste tekee muutakin kuin vaimentaa ääntä – sen tuli myös tuoda ympäristöön lisäarvoa. Ratkaisuksi valittiin graafinen betoni, jonka suunnittelussa inspiraatio haettiin ympäröivästä luonnosta, erityisesti suomalaisista koivuista.

Koivujen siro muotokieli siirtyy betonipintaan, jossa rungot näyttävät kasvavan maasta kohti taivasta. Kuvio on toteutettu kokonaan betoniin, joten kosteus tai sääolosuhteet eivät vaikuta sen ulkonäköön. Graafinen betonipinta on yhtä pitkäikäinen kuin itse betonielementti ja säilyttää ilmeensä vuosikymmenten ajan.

Betonipinta käsiteltiin asennuksen jälkeen antigraffitisuojauksella, jotta siihen tarttuisi mahdollisimman vähän pölyä ja likaa. Tavoitteena oli luoda ratkaisu, joka on yhtä aikaa pysyvä, kestävä ja kaunis. Nyt alueen asukkaat ja ohikulkijat voivat nauttia koivumaisemasta vielä vuosikymmenten ajan.

Kehäradan tukimuuri tekee junamatkasta elämyksen

Kehärata avattiin vuonna 2015, ja se on yksi Helsingin seudun merkittävimmistä joukkoliikenneinvestoinneista. Noin 18 kilometrin pituinen rata yhdistää Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman.

Radan varrelle ja asemille on toteutettu useita ympäristötaideteoksia, joihin kuuluvat myös teollinen muotoilija Mikko Rikalan suunnittelemat graafisen betonin teokset.

Junamatkan aikana matkustajat voivat nähdä metsiä, puistoja ja kaupunkimaisemia kuvaavia graafisen betonin pintoja. Ne tekevät matkasta vaihtelevamman ja rikastuttavat rakennettua ympäristöä.

Ympäristötaiteen säätiö valitsi Kehäradan ympäristötaideteokset vuoden 2015 ympäristötaidekohteeksi. Palkinnolla haluttiin kiittää ja kannustaa suunnittelijoita sekä rakentajia, jotka panostavat laadukkaaseen ympäristötaiteeseen.

Ympäristötaiteen säätiön mukaan Kehäradan taideteokset osoittavat, että niiden suunnittelija ymmärsi laadukkaan ja omaleimaisen ympäristön merkityksen junamatkustajille. Vaikka taideteokset ovat vain yksi osa laajaa infrastruktuurihanketta, säätiön mukaan niiden vaikutus matkustajien kokemukseen on merkittävä.

Sicklan asema erottuu edukseen

Tukholman Sicklan asemalla taiteilija Elsa Chartinin tekstiilikuviot on toteutettu graafisena betonina osaksi aseman arkkitehtuuria. Chartin on tunnettu kiinnostuksestaan käsityöperinteisiin sekä yllättäviin materiaalien yhdistelmiin.

Tähän kohteeseen hän suunnitteli alkuperäisistä tekstiilitöistään pelkistettyjä graafisia kuvioita, jotka toteutettiin hillityin harmaan sävyin. Lopputuloksessa betonin teollinen ilme viittaa alueen historiaan, kun taas kalanruoto-, palmikko- ja ruutukuviot tuovat pintaan elävyyttä ja yksityiskohtia.

Lopputulos onnistui juuri niin hyvin kuin oli suunniteltu. Elsa Chartin kertoi, että näin laajan julkisen taideteoksen suunnittelu oli hänelle erityisen innostava kokemus. Graafisen betonin monipuolisten mahdollisuuksien ansiosta asemasta tuli helposti tunnistettava, ja kuviot antavat sille vahvan ja omaleimaisen identiteetin.

Valkoisenlähteen alikulkusilta yhdistää ympäröivään luontoon

Sillat voivat olla vaikuttavia insinööritaidon saavutuksia, mutta samalla myös merkittäviä ympäristötaideteoksia. Onnistunut silta ei ainoastaan yhdistä paikkoja, vaan voi rikastuttaa koko ympäristöään.

Monet tavanomaiset sillat rakennetaan paikallavalettuna betonina, jolloin niiden ulkonäkö jää usein pelkistetyn tekniseksi. Viime vuosina betonielementtien käyttö on kuitenkin yleistynyt, sillä ne nopeuttavat rakentamista, helpottavat kunnossapitoa ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös arkkitehtoniseen suunnitteluun.

Valkoisenlähteen alikulkusillassa graafisella betonilla toteutetut betonielementit toimivat sillan verhouksena. Ratkaisun ansiosta tekninen rakenne muuttuu osaksi ympäristöään ja luo yhteyden sitä ympäröivään luontoon.

Graafisella betonilla verhoillut elementit eivät ainoastaan suojaa sillan betonirakenteita rapautumiselta, vaan tekevät alikulusta myös viihtyisämmän. Tuuli Helven suunnittelemat virtaavaa vettä kuvaavat kuviot sitovat sillan osaksi ympäristöään ja viittaavat alueella sijaitsevaan Valkoisenlähteen pohjavesialueeseen.

Rautatiesillat kertovat tarinoita

Savisillan ja Pyhäjoen rautatiesiltojen peruskorjauksen yhteydessä törmäyskaiteet toteutettiin graafisella betonilla verhoilluista betonielementeistä. Samalla syntyi mahdollisuus tuoda siltoihin myös visuaalista sisältöä.

Arkkitehti Jussi Tervaojan mukaan siltoja pidetään usein rakennuksia vähämerkityksisempinä suunnittelukohteina. Saatuaan mahdollisuuden suunnitella nämä sillat hän halusi hyödyntää sen täysimääräisesti. Suunnittelu toteutettiin yhteistyössä Ramboll Finlandin kanssa, jonka sitoutuminen mahdollisti kunnianhimoisen lopputuloksen.

Savisillan kuvio sisältää arvoituksen: graafinen kuvio muodostuu pelkistetyistä kirjaimista. Pyhäjoen sillassa puolestaan viivat ja pisteet kuvaavat nopeaa junaliikennettä ja matkan varrella olevia pysähdyksiä.

Kokonaisuutena kuviot muodostavat silloille laajoja taideteoksia, jotka yhdistävät joen molemmat rannat ja rikastuttavat ihmisten jokapäiväistä ympäristöä. Samalla rakenteilta edellytetään pitkäikäisyyttä ja luotettavuutta.

Arkkitehti Jussi Tervaoja tiivistää asian osuvasti: ”Kuviot on toteutettu graafisella betonilla – ne kestävät yhtä pitkään kuin betoni itse.”

Länsisalmen sähköasema yhdistää tekniikan ja arkkitehtuurin

Myös sähköasema voi olla arkkitehtoninen maamerkki. Vantaan Länsisalmen sähköasemalla näyttävä kaareva julkisivu kätkee sisäänsä huipputeknologiaa ja valtavan sähkösiirtokapasiteetin, jonka avulla sähköä välitetään lähes 800 000 pääkaupunkiseudun asukkaalle.

Rakennuksen suunnitteli Parviainen Arkkitehtien arkkitehti Bratislav Toskovic. Hänen mukaansa betoni on aina ollut kiehtova rakennusmateriaali, ja graafisen betonin avulla sen ilmaisumahdollisuudet laajenevat entisestään.

Rakennuksen suuret näkyvät betonipinnat heräävät eloon graafisen betonin avulla ja tekevät teknisestä infrastruktuurista samalla myös arkkitehtonisesti kiinnostavan kokonaisuuden.

Länsisalmen sähköasema palkittiin vuoden 2018 Kehäkukka-arkkitehtuuripalkinnolla.